Tuhlaajapojan Raamatun kertomus - Luukas 15:11-32
The Tuhlaajapojan Raamatun tarina on yksi rakastetuimmista vertauksista Jeesuksesta Kristuksesta. Se kertoo tarinan isästä ja tämän kahdesta pojasta ja kuinka nuoremman pojan typeryys johtaa hänet köyhyyteen ja kurjuuteen. Tarina löytyy Luukkaan 15:11-32:sta ja se on voimakas muistutus anteeksiannon voimasta ja parannuksen tärkeydestä.
Tarina alkaa siitä, että nuorempi poika pyytää isältään perintöä. Hänen isänsä hyväksyy hänen pyyntönsä ja poika lähtee kotoa ja tuhlaa omaisuutensa ylelliseen ja nautinnolliseen elämään. Jonkin ajan kuluttua poika huomaa olevansa köyhyyden ja puutteen tilassa. Epätoivoisena hän päättää palata kotiin ja pyytää isältään anteeksi.
Isä nähdessään poikansa täyttyy ilolla ja myötätunnolla. Hän toivottaa hänet tervetulleeksi takaisin avosylin ja tarjoaa hänelle paikan kodissaan. Isä järjestää sitten pidot poikansa paluun kunniaksi.
Tarina tuhlaajapojasta on voimakas muistutus anteeksiannon voimasta ja parannuksen tärkeydestä. Se opettaa meille, että riippumatta siitä, kuinka pitkälle olemme eksyneet, Jumala on aina halukas antamaan meille anteeksi ja toivottamaan meidät takaisin syliinsä. Se on muistutus siitä, että riippumatta siitä, kuinka paljon olemme tehneet syntiä, Jumalan rakkaus ja armo ovat suurempia kuin virheemme.
Tuhlaajapojan Raamatun tarina on ajaton kertomus lunastuksesta ja anteeksiannosta. Sen sanoma on sellainen, jota voidaan soveltaa elämäämme tänään, ja se muistuttaa meitä siitä, että riippumatta siitä, kuinka pitkälle olemme eksyneet, Jumala on aina valmis antamaan meille anteeksi ja toivottamaan meidät tervetulleiksi takaisin syliinsä.
Raamatun tarina tuhlaajapojasta, joka tunnetaan myös vertauksena kadonneesta pojasta, seuraa välittömästi vertauksia -lta Kadonneet lampaat ja kadonnut kolikko. Näillä kolmella vertauksella Jeesus osoitti, mitä tarkoittaa olla kadoksissa, kuinka taivas juhlii ilolla, kun kadonneet löydetään, ja kuinka rakastava Isä kaipaa pelastamaan ihmisiä.
Kysymyksiä pohdintaa varten
Kun luet tätä opinto-opasta, ajattele kuka olet vertauksessa. Oletko tuhlaajapoika, fariseus vai palvelija?
Oletko sinä kapinallinen poika, eksynyt ja kaukana Jumalasta? Oletko sinä omavanhurskas fariseus, etkä pysty enää iloitsemaan, kun syntinen palaa Jumalan luo? Oletko kadonnut syntinen, joka etsii pelastusta ja löytää sen Isän rakkaus ? Seisotko sivussa, katsot ja mietit, kuinka Isä voisi koskaan antaa sinulle anteeksi? Ehkä olet osunut pohjaan, tullut järkisi ja päättänyt juosta Jumalan myötätunnon ja armon avoimiin käsivarsiin. Vai oletko yksi perheen palvelijoista, joka iloitsee isän kanssa, kun kadonnut poika löytää tiensä kotiin?
Raamatun viittaus
Vertaus tuhlaajapojasta löytyy mm Luukas 15:11-32 .
Tuhlaajapojan Raamatun tarinan yhteenveto
Jeesus kertoi tuhlaajapojalle tarinan vastauksena Fariseukset ' valitus: 'Tämä mies ottaa vastaan syntiset ja syö heidän kanssaan' (Luuk. 15:2). Hän halusi seuraajansa tietävän, miksi hän päätti olla tekemisissä syntisten kanssa.
Tarina alkaa miehestä, jolla on kaksi poikaa. Nuorempi poika pyytää isältään osuuttaan perheen omaisuudesta varhaisena perintönä. Kun poika on saatu, hän lähtee viipymättä pitkälle matkalle kaukaiseen maahan ja alkaa tuhlata omaisuuksiaan villiin elämään.
Kun rahat loppuvat, maata iskee ankara nälänhätä ja poika joutuu vaikeisiin olosuhteisiin. Hän ryhtyy sikojen ruokkimiseen. Lopulta hänestä tulee niin köyhä, että hän haluaa jopa syödä sioille määrättyä ruokaa.
Nuori mies tulee vihdoin järkiinsä ja muistaa isänsä. Nöyryydessä hän tunnustaa typeryytensä ja päättää palata isänsä luo ja pyytää anteeksianto ja armoa. Isä, joka on katsellut ja odottanut, ottaa poikansa takaisin myötätunnon avosylin. Hän on iloinen kadonneen poikansa paluusta.
Välittömästi isä kääntyy palvelijoidensa puoleen ja pyytää heitä valmistamaan valtavat pidot poikansa paluuta juhlistamaan.
Samaan aikaan vanhempi poika kiehuu vihasta kun hän tulee pelloilta löytääkseen bileet musiikin ja tanssin kanssa juhlistaakseen nuoremman veljensä paluuta.
Isä yrittää saada isoveljensä luopumaan omasta mustasukkainen Raivo selittää: 'Katso, rakas poika, olet aina pysynyt vierelläni, ja kaikki, mitä minulla on, on sinun. Meidän piti juhlia tätä onnellista päivää. Sillä veljesi oli kuollut ja on herännyt henkiin! Hän oli kadonnut, mutta nyt hän on löydetty!' (Luukas 15:31-32, NLT ).
Teemat
Tämä osio Luukkaan evankeliumi on omistettu kadonneille. Taivaallinen Isä rakastaa kadonneita syntisiä ja hänen rakkautensa palauttaa heidät oikeaan suhteeseen Jumalaan. Itse asiassa taivas on täynnä kadonneita syntisiä, jotka ovat tulleet kotiin.
Ensimmäinen kysymys, jonka tarina herättää lukijoille, on 'Olenko eksyksissä?' Isä on kuva meistä Taivaan Isä . Jumala odottaa kärsivällisesti, rakastavalla myötätunnolla palauttaakseen meidät takaisin, kun palaamme hänen luokseen nöyrin sydämin. Hän tarjoaa meille kaiken hänen valtakuntansa , palauttaa täyden suhteen iloisella juhlalla. Hän ei piittaa menneisyydestämme.
Tämä kolmas vertaus yhdistää nämä kolme kauniiksi kuvaksi taivaallisesta Isästämme. Poikansa palattua isä löytää kallisarvoisen aarteen, jota hän oli metsästänyt. Hänen kadonnut lampaansa oli kotona. Oli aika juhlia! Mitä rakkautta, myötätuntoa ja anteeksiantoa hän osoittaa!
Katkeruus ja katkeruus estävät vanhempaa poikaa antamasta anteeksi nuoremmalle veljelleen. Se sokaisee hänet aarteelle, josta hän vapaasti nauttii jatkuvasti suhde isään .
Jeesus rakasti viettää aikaa syntisten kanssa, koska hän tiesi, että he näkisivät heidän pelastuksen tarpeessa ja vastaa, tulvii taivaan ilolla.
Kiinnostavat paikat
Tyypillisesti poika sai perinnön isänsä kuoltua. Se, että nuorempi veli yllytti perheen omaisuuden jakamiseen varhaisessa vaiheessa, osoitti kapinallista ja ylpeää piittaamattomuutta isänsä auktoriteettia kohtaan, puhumattakaan itsekkäästä ja kypsymättömästä asenteesta.
Siat olivat saastaisia eläimiä. Juutalaiset eivät edes saaneet koskea sioihin. Kun poika ryhtyi ruokkimaan sikoja, jopa kaipaamalla, että heidän ruokansa täytti vatsansa, kävi ilmi, että hän oli pudonnut niin alas kuin pystyi. Tämä poika edustaa henkilöä, joka elää kapinassa Jumalalle. Joskus meidän on osuttava pohjaan, ennen kuin tulemme järkemme ja tunnusta syntimme .
Lukeessamme luvun 15 alusta näemme, että vanhempi poika on selvästi fariseusten kuva. Omavanhurskaudessaan he kieltäytyvät olemasta tekemisissä syntisten kanssa ja ovat unohtaneet iloita, kun syntinen palaa Jumalan luo.
Keskeinen säe
Luukas 15:23-24
'Ja tapa se vasikka, jota olemme lihottaneet. Meidän täytyy juhlia juhlalla, sillä tämä poikani oli kuollut ja on nyt herännyt eloon. Hän oli eksyksissä, mutta nyt hän on löydetty.” Niin juhlat alkoivat. (NLT)