Opi eukaristian merkitys kristinuskossa
Eukaristia on keskeinen osa kristillistä jumalanpalvelusta ja yksi tärkeimmistä uskon sakramenteista. Se on rituaali, jolla muistetaan Jeesuksen Kristuksen ja hänen opetuslastensa viimeistä ehtoollista, ja se nähdään hänen ruumiinsa ja verensä esityksenä. Eukaristia on voimakas symboli kirkon ja sen jäsenten ykseydestä, ja se on olennainen osa kristillistä elämää.
Eukaristian merkitys
Eukaristia on sakramentti, jota vietetään Jeesuksen ristiuhrin muistoksi. Se on muistutus hänen rakkaudestaan ja armostaan, ja se on tapa uskoville yhdistää uskonsa. Eukaristia nähdään esityksenä Jeesuksen ruumiista ja verestä, ja se on merkki Jumalan ja hänen kansansa välisestä liitosta. Eukaristia on myös tapa, jolla uskovat saavat hengellistä ravintoa ja muistutetaan uskollisen elämän tärkeydestä.
Eukaristian merkitys
Eukaristia on voimakas symboli kirkon ja sen jäsenten ykseydestä. Se on muistutus siitä, kuinka tärkeää on olla osa uskovien yhteisöä ja tarpeesta olla yhteydessä toisiinsa. Eukaristia on myös tapa, jolla uskovat saavat hengellistä ravintoa ja muistutetaan uskollisen elämän tärkeydestä.
Eukaristia on olennainen osa kristillistä elämää ja voimakas muistutus Jeesuksen Kristuksen rakkaudesta ja armosta. Se on sakramentti, jota vietetään hänen ristiuhrinsa muistoksi, ja se on tapa uskoville yhdistyä uskossaan. Eukaristia on voimakas symboli kirkon ja sen jäsenten ykseydestä, ja se on olennainen osa kristillistä elämää.
Eukaristia on toinen nimi pyhä ehtoollinen tai Herran ehtoollinen. Termi tulee kreikasta latinaksi. Se tarkoittaa 'kiitospäivää'. Se viittaa usein Kristuksen ruumiin ja veren pyhittämiseen tai sen esittämiseen leivän ja viinin kautta.
Roomalaiskatolisuudessa termiä käytetään kolmella tavalla: ensinnäkin viittaamaan Kristuksen todelliseen läsnäoloon; toiseksi viitata Kristuksen jatkuvaan toimintaan nimellä Ylimmäinen pappi (Hän 'kiitosi' klo Viimeinen ehtoollinen , joka aloitti leivän ja viinin pyhittämisen); ja kolmanneksi viitata itse ehtoollisen sakramenttiin.
Eukaristian alkuperä
Uuden testamentin mukaan Jeesus Kristus asetti eukaristian viimeisellä ehtoollisellaan. Päiviä ennen ristiinnaulitsemistaan hän jakoi viimeisen aterian leipää ja viiniä opetuslastensa kanssa pääsiäisaterian aikana. Jeesus opetti seuraajilleen, että leipä oli 'minun ruumiini' ja viini oli 'hänen verta'. Hän käski seuraajiaan syömään näitä ja 'tekemään tämän minun muistoni'.
'Ja hän otti leivän, kiitti, mursi sen, antoi heille ja sanoi: 'Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän edestänne. Tee tämä minun muistokseni.” (Luukas 22:19, Christian Standard Bible
Messu ei ole sama kuin eukaristia
Roomalaiskatoliset, anglikaanit ja luterilaiset viettävät sunnuntain jumalanpalvelusta, jota kutsutaan myös messuksi. Monet ihmiset viittaavat Massa 'Eukaristiana', mutta sen tekeminen on väärin, vaikka se onkin lähellä. Messu koostuu kahdesta osasta: Sanan liturgiasta ja Eukaristian liturgiasta.
Messu on enemmän kuin pelkkä ehtoollisen sakramentti. Ehtoollisen sakramentissa pappi pyhittää leivän ja viinin, josta tulee eukaristia.
Kristityt eroavat käytetystä terminologiasta
Jotkut uskontokunnat suosivat erilaista terminologiaa viitatessaan tiettyihin uskoonsa liittyviin asioihin. Esimerkiksi termiä eukaristia käyttävät laajalti roomalaiskatoliset, itäortodoksiset, itämaiset ortodoksiset, anglikaanit, presbyterialaiset ja luterilaiset.
Jotkut protestanttiset ja evankeliset ryhmät pitävät parempana termiä ehtoollinen, ehtoollinen tai leivän murtaminen. Evankeliset ryhmät, kuten baptisti- ja helluntaiseurakunnat, yleensä välttävät termiä 'ehtoollinen' ja pitävät parempana 'Herran ehtoollista'.
Kristillinen keskustelu eukaristiasta
Kaikki kirkkokunnat eivät ole samaa mieltä siitä, mitä eukaristia todellisuudessa edustaa. Useimmat kristityt ovat samaa mieltä siitä, että eukaristialla on erityinen merkitys ja että Kristus voi olla läsnä rituaalin aikana. On kuitenkin eriäviä mielipiteitä siitä, miten, missä ja milloin Kristus on läsnä.
roomalainenkatolisetusko, että pappi pyhittää viinin ja leivän ja se itse asiassa muuttuu ja muuttuu Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Tämä prosessi tunnetaan myös nimellä transsubstantiaatio.
Luterilaiset uskovat, että Kristuksen todellinen ruumis ja veri ovat osa leipää ja viiniä, joka tunnetaan 'sakramentaalisena liittona' tai 'konsubstantiaationa'. Martti Lutherin aikaan katolilaiset pitivät tätä uskoa harhaoppina.
Luterilainen oppi sakramenttiliitosta eroaa myös reformoidusta näkemyksestä. Kalvinistinen näkemys Kristuksen läsnäolosta Herran ehtoollisella (todellinen, hengellinen läsnäolo) on, että Kristus on todella läsnä aterialla, vaikkakaan ei oleellisesti eikä erityisesti leivän ja viinin yhteydessä.
Toiset, kuten Plymouthin veljet, pitävät tapahtumaa vain symbolisena viimeisen ehtoollisen toistona. Muut protestanttiset ryhmät juhlivat ehtoollista Kristuksen uhrin symbolisena eleenä.
