Dhammapada

The Dhammapada on ajaton buddhalaisen kirjallisuuden klassikko, joka sisältää 423 säkeen kokoelman Buddhan opetuksista. Se on yksi buddhalaisen perinteen luetuimmista ja arvostetuimmista teksteistä, ja sen säkeitä käytetään opastamaan ja inspiroimaan kaikentasoisia harjoittajia.

The Dhammapada on jaettu 26 lukuun, joista jokainen sisältää sarjan säkeitä tietystä aiheesta. Jakeet on kirjoitettu runolliseen tyyliin ja ne on tarkoitettu ulkoa opetettavaksi ja lausuttavaksi. Teemat vaihtelevat mindfulnessin ja meditaation tärkeydestä kiinnittymisen ja himon vaaroihin, viisauden ja myötätunnon voimaan.

The Dhammapada on erinomainen resurssi niille, jotka haluavat syventää ymmärrystään buddhalaisista opetuksista. Se on täynnä viisautta ja näkemystä, jota voidaan soveltaa jokapäiväiseen elämään. Jakeet ovat helppoja ymmärtää ja tarjoavat hyvän lähtökohdan jatkotutkimukselle.

The Dhammapada on pakollista luettavaa kaikille buddhalaisuudesta ja sen opetuksista kiinnostuneille. Se on ajaton klassikko, josta voivat nauttia kaiken tasoiset harjoittajat. Se tarjoaa varmasti oivalluksia, opastusta ja inspiraatiota moniksi vuosiksi eteenpäin.

Dhammapada on vain pieni osa buddhalaista pyhien kirjoitusten kaanonia, mutta se on pitkään ollut suosituin ja eniten käännetty lännessä. Tämä ohut 423 lyhyen säkeen määrä Siellä on Tripitaka kutsutaan joskus buddhalaiseksi Sananlaskujen kirjaksi. Se on aarre helmiä, jotka valaisevat ja inspiroivat.

Mikä on Dhammapada?

Dhammapada on osa Tripitakan Sutta-pitakaa (saarnakokoelma), ja se löytyy Khuddaka Nikayasta ('pienten tekstien kokoelma'). Tämä jakso oli lisätty kaanoniin noin 250 eaa .

Säkeet, jotka on järjestetty 26 lukuun, on otettu useista osista Pali Tripitakaa ja muutamista muista varhaisista lähteistä. 500-luvulla viisas Buddhaghosa kirjoitti tärkeän kommentin, joka esitteli jokaisen säkeen alkuperäisessä kontekstissaan valaisemaan enemmän niiden merkitystä.

Palin sanadhamma(sanskritiksi, dharma ) buddhalaisuudessa on useita merkityksiä. Se voi viitata syyn, seurauksen ja uudestisyntymisen kosmiseen lakiin; Buddhan opettamat opit; ajatusobjekti, ilmiö tai todellisuuden ilmentymä; ja enemmän.Päällätarkoittaa 'jalkaa' tai 'polkua'.

Dhammapada englanniksi

Vuonna 1855 Viggo Fausboll oli julkaissut ensimmäisen Dhammapadan käännöksen länsimaiselle kielelle. Se kieli oli kuitenkin latina. Vasta 1881 Clarendon Press of Oxford (nykyisin Oxford University Press) julkaisi todennäköisimmin ensimmäiset englanninkieliset käännökset buddhalaisista sutroista.

Kaikki käännökset olivat Pali Tripitakasta. Yksi näistä oli T. W. Rhys DavidsinBuddhalaiset suttat,' valintoja, joihin kuului Dhammacakkappavattana Sutta, Buddhan ensimmäinen saarna. Toinen oli Viggo FausbollinSutta-Nipata.' Kolmas oli F. Max Mullerin käännös Dhammapadasta.

Nykyään käännöksiä on paljon painetussa ja verkossa. Näiden käännösten laatu vaihtelee suuresti.

Käännökset vaihtelevat

Muinaisen aasialaisen kielen kääntäminen nykyaikaiseksi englanniksi on vaarallista. Muinaisessa paalissa on monia sanoja ja lauseita, joille ei esimerkiksi ole vastinetta englanniksi. Tästä syystä käännöksen tarkkuus riippuu yhtä paljon kääntäjien tekstin ymmärtämisestä kuin hänen käännöstaidoistaan.

Esimerkiksi tässä on Mullerin käännös avaussäkeestä:

Kaikki, mitä olemme, on tulosta siitä, mitä olemme ajatellut: se perustuu ajatuksiimme, se koostuu ajatuksistamme. Jos ihminen puhuu tai toimii pahoilla ajatuksilla, kipu seuraa häntä, kuten pyörä seuraa härän jalkaa, joka vetää vaunuja.

Vertaa tätä intialaisen buddhalaisen munkin Acharya Buddharakkhitan tuoreeseen käännökseen:

Mieli edeltää kaikkia henkisiä tiloja. Mieli on heidän päällikkönsä; ne kaikki ovat mielikuvituksellisia. Jos ihminen puhuu tai toimii epäpuhtaalla mielellä, kärsimys seuraa häntä kuin pyörä, joka seuraa härän jalkaa.

Ja yksi amerikkalaisen buddhalaisen munkin Thanissaro Bhikkhun kirjoittamasta:

Ilmiöitä edeltää sydän,
sydämen hallitsema,
sydämestä tehty.
Jos puhut tai toimit
turmeltuneella sydämellä,
sitten kärsimys seuraa sinua -
kuin kärryn pyörä,
härän jälki
joka vetää sitä.

Otan tämän esille, koska olen nähnyt ihmisten tulkitsevan Mullerin käännöksen ensimmäisestä säkeestä joksikin Descartesin 'Ajattelen, siis olen' kaltaiseksi. Tai ainakin 'olen mitä luulen olevani.'

Vaikka jälkimmäisessä tulkinnassa voi olla totuutta, jos luet Buddharakkhitan ja Thanissaron käännöksiä, näet jotain aivan muuta. Tämä säe ensisijaisesti käsittelee luomista karma . Buddhaghosan kommentista saamme tietää, että Buddha havainnollistaa tätä säkettä kertomuksella lääkäristä, joka ilkeästi sokeutui naisesta ja kärsi siten itse sokeudesta.

On myös hyödyllistä ymmärtää, että buddhalaisuudessa 'mieli' ymmärretään tietyllä tavalla. Yleensä 'mieli' on käännös sanastaminun, joka ymmärretään aistielimeksi, jonka esineinä ovat ajatukset ja ideat, samalla tavalla kuin nenällä on esineenä haju. Ymmärtääksesi perusteellisemmin tätä kohtaa ja havainnon, henkisen muodostuksen ja tietoisuuden roolia karman luomisessa, katso ' Viisi Skandhaa: Johdatus aggregaatteihin .'

Asia on siinä, että on viisasta olla kiinnittymättä liikaa ajatuksiin siitä, mitä yksi jae tarkoittaa, ennen kuin olet vertaillut kolmea tai neljää sen käännöstä.

Suosikkisäkeet

Dhammapadan suosikkisäkeiden valitseminen on erittäin subjektiivista, mutta tässä on muutamia, jotka erottuvat joukosta. Nämä ovat Acharya Buddharakkhita -käännöksestä ( 'Dhammapada: Buddhan viisauden polku' --jakeen numerot ovat suluissa).

• Vihaa ei koskaan tyynnytä vihalla tässä maailmassa. Pelkästään ei-vihalla viha tyynnytetään. Tämä on ikuinen laki. (5)
• Ne, jotka erehtyvät epäolennaisen olennaiseksi ja olennaisen epäolennaiseksi, oleskelevat väärissä ajatuksissa, eivät koskaan saavuta olennaista. (11)
• Aivan kuten sade tunkeutuu huonosti olkikattoiseen taloon, samoin intohimo tunkeutuu kehittymättömään mieleen. (13)
• Tyhmä murehtii ja ajattelee: 'Minulla on poikia, minulla on varallisuutta.' Totisesti, kun hän itse ei ole omansa, mistä ovat pojat, mistä on rikkaus? (62)
• Tyhmä, joka tietää typeryytensä, on viisas ainakin siinä määrin, mutta tyhmä, joka luulee olevansa viisas, on todellakin tyhmä. (63)
• Vaikka hullu on koko elämänsä ajan tekemisissä viisaan miehen kanssa, hän ei ymmärrä totuutta sen enempää kuin lusikka maistaa keiton makua. (64)
• Hyvin tehty on se teko, jota ei tee parannusta myöhemmin, ja jonka hedelmää niittää ilolla ja onnella. (68)
• Aivan kuten vahvaa kiveä ei horjuta myrskyssä, niin ei myöskään viisaisiin vaikuta kiitosta tai moitteita. (81)
• Parempi kuin tuhat turhaa sanaa on yksi hyödyllinen sana, jonka kuuleminen saavuttaa rauhan. (100)
• Älä ajattele kevyesti pahaa sanomalla: 'Se ei tule minun luokseni.' Vesipannu täytetään pisaralta. Samoin tyhmä, joka kerää sitä pikkuhiljaa, täyttää itsensä pahalla. (121)
• Älä ajattele kevyesti hyvää sanomalla: 'Se ei tule minulle.' Vesipannu täytetään pisaralta. Samoin viisas mies, joka kerää sitä pikkuhiljaa, täyttää itsensä hyvällä. (122)