Kuningas Daavidin, raamatullisen juutalaisen johtajan, elämäkerta
Kuningas Daavid oli a Raamatullinen juutalainen johtaja joka on tunnettu rohkeudestaan, voimastaan ja viisaudestaan. Hänet tunnetaan parhaiten roolistaan israelilaisten yhdistämisessä ja Israelin valtakunnan perustamisessa. Hänet muistetaan myös monista sotilaallisista voitoistaan ja sitoutumisestaan oikeudenmukaisuuteen ja vanhurskauteen.
Daavid syntyi Betlehemissä ja oli Iisain nuorin poika. Profeetta Samuel voiteli hänet Israelin seuraavaksi kuninkaaksi. Hän nousi valtaan kukistamalla filistealaisen jättiläisen Goljatin ritsalla ja kivellä. Tämä voitto teki hänestä kansallissankarin ja ansaitsi hänelle kansan kunnioituksen.
Daavid oli suuri sotajohtaja ja kykeni laajentamaan Israelin valtakuntaa sen suurimmassa määrin. Hän oli myös taitava diplomaatti ja pystyi tekemään rauhansopimuksia monien ympäröivien kansojen kanssa. Hän oli suuri kuningas, joka oli omistautunut Jumalan palvomiseen ja kansansa suojelemiseen.
David oli myös suuri runoilija ja muusikko. Hän kirjoitti monia psalmeja, joita lauletaan edelleen. Hän oli uskon mies, joka luotti Jumalaan ja yritti tehdä Hänen tahtonsa.
Kuningas Daavid oli poikkeuksellinen johtaja, joka jätti pysyvän perinnön. Hänet muistetaan hänen rohkeudestaan, voimastaan ja viisaudestaan sekä hänen sitoutumisestaan oikeudenmukaisuuteen ja vanhurskauteen. Hän on esimerkki siitä, mitä tarkoittaa olla uskollinen Jumalan palvelija.
Kuningas Daavid (noin 1000 eaa.) oli muinaisen Israelin raamatullinen hallitsija. Juudan heimoon kuuluvan Iisain poika Daavid sai aluksi huomion Goljatin tappamisen kautta. Vaikka historioitsijat ovat yhtä mieltä siitä, että Daavid oli luultavasti todellinen henkilö, hänen elämästään on vain vähän todisteita Raamatun ulkopuolella.
Nopeat tosiasiat: Kuningas Daavid
- Tunnettu: Daavid oli Saulin jälkeen Israelin valtakunnan toinen kuningas.
- Syntynyt: c. 1000 eaa. Betlehemissä, Israelissa
- Vanhemmat: Jesse ja Nitzevet (Talmudin mukaan; vain Jesse on nimetty Raamatussa)
- Kuollut: Tuntematon (Raamatun mukaan hän oli kuollessaan 70-vuotias)
- Puoliso(t): Mikal, Ahinoam, Abigail, Maacha, Haggith, Abital, Eglah, Batseba
- Lapset: Amnon, Chileab, Absalom, Adonia, Sefatia, Itream, Sammua, Shobab, Natan, Salomo, Ibhar, Elisua, Nepheg, Japhia, Elisama, Eliada, Eliphalet, Tamar
Aikainen elämä
Raamatun mukaan kun Daavid oli vasta nuori paimen, hänet kutsuttiin soittamaan musiikkia Kuningas Saul parantaakseen hänen melankoliansa. Daavid sai myöhemmin mainetta nuorena tapettuaan jättiläisen filistealaisen Goljat ritsallaan. Saul teki Daavidista aseenkantajansa ja vävynsä, ja Saulin pojasta Joonatanista tuli Daavidin uskollinen ystävä. Sitten Saul nimitti Daavidin armeijansa johtajaksi, mikä teki Daavidista yhden maan rakastetuimmista johtajista. Daavidin kasvavasta suosiosta tuli lopulta huolenaihe Saulille, joka pelkäsi Daavidin kaipaavan lisää valtaa ja halua syrjäyttää hänet. Saul suunnitteli Daavidin tappamista; kuitenkin hänen poikansa Joonatan varoitti Daavidia isänsä suunnitelmista ja Daavid pääsi pakoon turvaan piiloutuen jonkin aikaa erämaahan. Myöhemmin Daavid ja Saul tekivät rauhan keskenään.
Nousta valtaan
Saulin kuoltua Daavid nousi valtaan valloittamalla Jerusalemin. Israelin pohjoiset heimot antautuivat vapaaehtoisesti Daavidille, ja Daavidista tuli yhdistyneen Israelin toinen kuningas (historioitsijat kuitenkin epäilevät tämän yhdistyneen kuningaskunnan olemassaoloa). Hän perusti dynastian, jonka keskus oli Jerusalemissa ja joka pysyi vallassa noin 500 vuotta. Daavid toi liitonarkin juutalaisen kansan keskelle ja täytti näin juutalaisten kansallisen kodin uskontoa ja etiikkaa.
Luomalla kansakunta juutalaisille Toora sen keskellä David toi työn Mooses käytännön päätökseen ja loi perustan, joka mahdollistaisi juutalaisuuden säilymisen tuhansia vuosia, huolimatta monien muiden kansojen pyrkimyksistä tuhota se.
Kuninkuus
Valloitettuaan Jerusalemin Daavid laajensi valtakuntaansa kukistamalla moabilaiset, edomilaiset, ammonilaiset ja filistealaiset. Kuninkaana Daavidilla oli suhde naisen kanssa, jonka nimi oli Bathsheba , jonka aviomies David suunnitteli myöhemmin tappavansa taistelussa. Batseba synnytti pojan, Salomon.
Jonkin ajan kuluttua toinen Daavidin pojista, Absolom, käynnisti kapinan häntä vastaan. Absolomin armeija tapasi Daavidin armeijan Efraimin metsän taistelussa, joka johti Absalomin tappioon. Vaikka Daavid käski upseeriaan säästämään Absolomin hengen, Joab – Daavidin armeijan johtaja – tappoi Absolomin taistelun jälkeen. Daavid aloitti suruajan ennen kuin palasi Jerusalemiin.
Kuolema
Vanhuudessaan Daavid teki järjestelyjä, jotta hänen poikansa Salomon tulisi hänen tilalleen kuninkaaksi. Hän kuoli Jerusalemissa 70-vuotiaana.
Kuvaukset taiteessa ja kirjallisuudessa
Yksi Daavidin kuuluisimmista teoista - Goljatin surmaaminen - on kuvattu Caravaggion 'Daavid ja Goljat' -teoksessa, barokkiteoksessa, jossa juutalainen kuningas - silloin nuori poika - näkyy kohoavan kaatuneen jättiläisen ruumiin yläpuolella. David ikuistettiin myös Michelangelon samannimiseen patsaan, joka on yksi renessanssin ikonisimmista taideteoksista. 17-jalkainen patsas saa Davidin näyttämään elämää suuremmalta, voiman ja maskuliinisuuden ihanteelta. Muita kuvauksia Daavidista löytyy Joseph Hellerin 'Jumala tietää' -romaanista, joka on kirjoitettu juutalaisen kuninkaan näkökulmasta; Geraldine Brooksin 'The Secret Chord'; vuoden 1951 elokuva 'David ja Bathsheba'; Kuningas Vidorin 'Salomo ja Saba'; ja vuoden 2013 minisarja 'The Bible'. Davidin konflikti poikansa Absolomin kanssa inspiroi William Faulknerin vuoden 1936 romaania 'Absolom, Absolom!'
Historiallinen todiste
Suuri osa siitä, mitä Daavidista tiedetään, on peräisin Raamatun teksteistä, joista monet on kirjoitettu tai tarkistettu vuosia hänen kuolemansa jälkeen. Vaikka tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että oli olemassa historiallinen juutalainen hallitsija nimeltä Daavid, ei ole juurikaan yksimielisyyttä Daavidin elämän muista yksityiskohdista. Jotkut tutkijat esimerkiksi uskovat, että David oli vain paikallinen päällikkö ja että legendat hänen elämästään ovat myöhempien sukupolvien luomia, jotka halusivat kaunistaa omaa historiaansa. Arkeologiset todisteet osoittavat, että Daavidin vallan aikana Jerusalem oli vähemmän valtakunta kuin kylä, mikä tarkoittaa, että hänen valtansa laajuus oli todennäköisesti liioiteltu. Muut tutkijat uskovat, että suurempi yhteisö ei ehkä ole hyväksynyt Daavidin auktoriteettia – on mahdollista, että hän säilytti valtansa tappamalla poliittiset vihollisensa. Hän saattoi olla vähemmän rakastettu johtaja kuin häikäilemätön prinssi, joka on omistautunut säilyttämään oman voimansa.
Legacy
Daavid on Abrahamin ja Mooseksen ohella yksi tunnetuimmista juutalaisista johtajista. Raamattu kuvailee häntä rohkeaksi ja vahvaksi sodassa sekä älykkääksi valtiomieheksi, uskolliseksi ystäväksi ja inspiroivaksi johtajaksi. Hän oli taitava soittamaan soittimia ja lahjakas kykynsä kirjoittaa psalmeja (Tehilim) tai ylistyslauluja Jumalalle. Suhteessaan Jumalaan hän oli hurskas. Hänen tekemänsä virheet voivat johtua hänen nopeasta nousustaan valtaan ja sen ajan hengestä, jolloin hän eli ja hallitsi. Juutalaisen perinteen mukaan Messias (Mashiach) on yksi Daavidin jälkeläisistä.
Lähteet
- Alter, Robert. 'Daavidin tarina: käännös 1. ja 2. Samuelin kommentteineen.' W.W. Norton, 2000.
- Kirsch, Jonathan. 'Kuningas Daavid: Israelia hallinneen miehen todellinen elämä.' Ballantine Books, 2001.
- McKenzie, Steven L. 'Kuningas David: elämäkerta.' Oxford University Press, 2001.