Propagandan ja suostuttelun ero

Propaganda ja suostuttelu ovat kaksi viestintämuotoa, jotka sekoitetaan usein keskenään. Vaikka molemmilla pyritään vaikuttamaan yleisön uskomuksiin ja toimiin, näiden kahden välillä on selviä eroja.

Propaganda

Propaganda on viestinnän muoto, joka on suunniteltu vaikuttamaan yleisön uskomuksiin ja toimiin. Sitä käytetään usein edistämään tiettyä poliittista tai uskonnollista asiaa. Se on yleensä yksipuolista ja tukeutuu voimakkaasti tunteisiin yleisön vaikuttamiseen. Propaganda käyttää usein pelkoa, syyllisyyttä ja muita taktiikoita manipuloidakseen yleisöä.

Taivuttelu

Taivuttelu puolestaan ​​​​on viestintämuoto, joka on suunniteltu vakuuttamaan yleisö ryhtymään tiettyyn toimintaan. Toisin kuin propaganda, taivuttelu on tyypillisesti kaksipuolista ja tukeutuu tosiasiaan ja todisteisiin. Sitä käytetään usein mainostamaan tuotetta tai palvelua, ja se on yleensä propagandaa hienovaraisempaa.

Johtopäätös

Yhteenvetona voidaan todeta, että tärkein ero propagandan ja suostuttelun välillä on se, että propaganda on yksipuolista ja perustuu voimakkaasti tunteisiin, kun taas suostuttelu on kaksipuolista ja perustuu tosiasioihin ja todisteisiin. Propagandaa käytetään usein edistämään poliittista tai uskonnollista asiaa, kun taas suostuttelua käytetään usein tuotteen tai palvelun edistämiseen.

Kun useimmat ihmiset ajattelevat propagandaa, heillä on taipumus ajatella julisteita ja lauluja, jotka on luotu hallituksen tai sen avulla sodan aikana, mutta totuus on kuitenkin se, että propagandalla on paljon laajempi sovellus. Se ei viittaa vain hallituksen pyrkimyksiin saada ihmiset omaksumaan tiettyjä uskomuksia tai asenteita, vaan sitä voidaan soveltaa myös tapoihin, joilla yritykset yrittävät saada sinut ostamaan tavaroita.

Mikä se on?

Mitä on propaganda? Yleisesti ottaen voimme leimata 'propagandaksi' minkä tahansa järjestäytyneen yrityksen saada suuri joukko ihmisiä vakuuttumaan idean totuudesta, tuotteen arvosta tai asenteen sopivuudesta. Propaganda ei ole kommunikaatiomuoto, jolla vain pyritään informoimaan; sen sijaan se on sekä suuntaavaa (koska se usein pyrkii saamaan ihmiset toimimaan jollain tavalla) että emotionaalista (koska se pyrkii ehdoittamaan tiettyjä tunnereaktioita tiettyihin tilanteisiin).

Kun hallitus käyttää tiedotusvälineitä järjestelmällisesti ja tietoisesti saadakseen ihmiset uskomaan, että sota on tarpeen heidän turvallisuutensa vuoksi, se on propagandaa. Kun yritys käyttää tiedotusvälineitä järjestelmällisesti ja tietoisesti saadakseen ihmiset ajattelemaan, että uudenlainen partaveitsi on parempi kuin vanha, se on propagandaa. Lopuksi, jos yksityinen ryhmä käyttää mediaa järjestäytyneellä ja tarkoituksella saada ihmiset omaksumaan negatiivisen asenteen tiettyä ihmisryhmää kohtaan, se on myös propagandaa.

Tarkoitus

Voidaan kysyä, mitä eroa on propagandalla ja argumenteilla yleensä – eikö argumentin ole tarkoitus vahvistaa väitteen totuus ja siten ainakin implisiittisesti saada ihmiset hyväksymään tuon väitteen totuus? Keskeinen ero tässä on, että vaikka argumentti on suunniteltu vahvistamaan ehdotuksen totuus, propaganda on suunniteltu levittämään idean omaksumista riippumatta sen totuudesta ja aina yksipuolisesti.

Muista kuitenkin, että pelkkä 'propagandaksi' merkitseminen ei automaattisesti kerro yhtään mitään 'myytävän' totuudesta, arvosta tai tarkoituksenmukaisuudesta. Yllä olevien esimerkkien perusteella ehkä on totta, että sota on välttämätön, uusi partaveitsi on parempi ja ihmisten ei pitäisi suhtautua positiivisesti tiettyihin ryhmiin. Mikään 'propaganda' ei edellytä sen käyttämistä vääriin tai harhaanjohtaviin tarkoituksiin. Esimerkkejä hyväkseen käytettävistä propagandavälineistä voivat olla laajamittaiset ohjelmat, joilla pyritään estämään rattijuopumukset tai vakuuttamaan ihmiset rekisteröitymään äänestämään.

Havainto

Miksi siis on yleinen käsitys siitä, että propaganda on huonoa? Koska propaganda pyrkii levittämään idean omaksumista riippumatta sen totuudesta, ihmiset suhtautuvat siihen paljon todennäköisemmin skeptisesti. Ihmiset välittävät totuudesta ja ajattelevat, että muidenkin pitäisi. Jos he uskovat, että jokin organisaatio ajaa asialistaa totuudesta välittämättä, he saavat negatiivisen reaktion.

Lisäksi on pidettävä mielessä, että propagandaa käytetään harhaanjohtaviin tarkoituksiin melko paljon. On niin yleistä, että propaganda tekee virheitä, vääristelee ja on täynnä monia muita virheitä, että on hyvin vaikea kuvitella, ettei propaganda koskaan olisi sellaista. Itse asiassa propaganda toimii usein parhaiten, kun emme osaa perustella viestiä kovin huolellisesti. Nykymaailmassa meitä kaikkia pommitetaan niin monilla viesteillä ja niin suurella määrällä tietoa, että on houkuttelevaa käyttää mentaalisia oikoteitä käsitelläksemme sitä millään tavalla. Silti henkiset pikakuvakkeet, jotka ohittavat kriittisetperustelutovat juuri niitä, jotka sallivat propagandististen viestien vaikuttaa uskomuksiimme ja asenteihimme meidän huomaamattamme sitä.

Silti, koska yhteys on automaattinen, emme voi kuvitella, että propagandaksi leimaaminen kertoisi mitään sen tarjoamista johtopäätöksistä. Lisäksi, koska termi 'propaganda' on emotionaalisesti ladattu etiketti, propagandan kritiikin ei pitäisi alkaa tällä etiketillä. Sen sijaan on parempi tarjota ensin a kritiikki ja sitten, kun väitteet on kumottu tai purettu, huomauttaa, että se oli propagandan muoto.