Muslimien 'jihadin' määritelmän ymmärtäminen
Jihad on arabiankielinen sana, joka ymmärretään usein väärin lännessä. Se yhdistetään yleisesti väkivaltaan ja terrorismiin, mutta tämä ei ole termin todellinen merkitys. Islamissa jihad on käsite hengellisestä taistelusta tai pyrkimyksestä suurempaan hyvään. Se on yritystä parantaa itseään ja yhteiskuntaansa sekä pyrkiä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan.
Jihadin käsite juontaa juurensa Koraaniin, jonka mukaan muslimien tulee pyrkiä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan sekä taistella sen puolesta, mikä on oikein. Tämä sisältää taistelun epäoikeudenmukaisuutta ja sortoa vastaan sekä pyrkimisen henkiseen kasvuun. On tärkeää huomata, että jihad ei välttämättä tarkoita fyysistä taistelua, vaan pikemminkin kamppailua tehdäkseen sitä, mikä on oikein ja oikeudenmukaista.
Jihad nähdään myös keinona saada aikaan myönteistä muutosta yhteiskunnassa. Muslimit uskovat, että osallistumalla jihadiin he voivat auttaa parantamaan muiden elämää ja luomaan oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan. Tämä sisältää taistelun köyhyyttä, eriarvoisuutta ja muita epäoikeudenmukaisuuden muotoja vastaan.
Yhteenvetona voidaan todeta, että jihad on käsite hengellisestä kamppailusta ja pyrkimyksestä suurempaan hyvään. Se on yritystä parantaa itseään ja yhteiskuntaansa sekä pyrkiä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Muslimit uskovat, että osallistumalla jihadiin he voivat auttaa saamaan aikaan myönteistä muutosta yhteiskunnassa ja parantamaan muiden elämää.
Viime vuosina sanajihadSiitä on tullut monien mielissä synonyymi uskonnollisen ääriliikkeiden muodolle, joka aiheuttaa paljon pelkoa ja epäilyksiä. Sen ajatellaan yleisesti tarkoittavan 'pyhää sotaa' ja erityisesti edustavan islamilaisten ääriryhmien pyrkimyksiä muita vastaan. Koska ymmärtäminen on paras tapa torjua pelkoa, katsotaanpa sanan historiaa ja todellista merkitystäjihadislamilaisen kulttuurin yhteydessä. Näemme, että nykyinen moderni määritelmäjihadon ristiriidassa sanan kielellisen merkityksen kanssa ja myös useimpien uskomusten kanssamuslimit.
sanaJihadtulee arabian juurisanasta J-H-D, joka tarkoittaa 'pyrkimistä'. Muita tästä juuresta johdettuja sanoja ovat 'ponnistelu', 'työvoima' ja 'väsymys'. PohjimmiltaanJihadon yritys harjoittaa uskontoa sorron ja vainon edessä. Pyrkimys voi tulla taistelemalla pahaa vastaan omassa sydämessäsi tai vastustamaan diktaattoria. Sotilaalliset ponnistelut sisältyvät vaihtoehtona, mutta muslimit pitävät tätä viimeisenä keinona, eikä sen ole millään tavalla tarkoitus tarkoittaa 'islamin levittämistä miekalla', kuten stereotypia nyt ehdottaa.
Sekit ja saldot
Islamin pyhä teksti, Koraani , kuvaileeJihadvalvonnan ja tasapainon järjestelmänä, tapana, jonka Allah perusti 'tarkistaakseen yhden kansan toisen avulla'. Kun yksi henkilö tai ryhmä ylittää rajansa ja loukkaa muiden oikeuksia, muslimeilla on oikeus ja velvollisuus 'tarkistaa' ne ja saattaa ne takaisin linjaan. Koraanissa on useita jakeita, jotka kuvaavat jihadia tällä tavalla. Yksi esimerkki:
'Ja eikö Allah hillinnyt yhtä ihmisjoukkoa toisten avulla,
maa olisi todellakin täynnä pahuutta;
mutta Allah on täynnä armoa kaikille maailmoille'
- Koraani 2:251
Vain Sota
Islam ei koskaan suvaitse muslimien käynnistämää provosoimatonta aggressiota; itse asiassa muslimeja käsketään Koraanissa olemaan aloittamatta vihollisuuksia, ryhtymästä mihinkään aggressiiviseen tekoon, loukata muiden oikeuksia taivahingoittaa viattomia. Jopa eläinten tai puiden vahingoittaminen tai tuhoaminen on kiellettyä. Sotaa käydään vain silloin, kun se on tarpeen uskonnollisen yhteisön puolustamiseksi sortoa ja vainoa vastaan. Koraani sanoo, että 'vaino on pahempaa kuin teurastus' ja 'älköön olko vihamielisyyttä paitsi niitä, jotka harjoittavat sortoa' (Koraani 2:190-193). Siksi, jos ei-muslimit ovat rauhallisia tai välinpitämättömiä islamin suhteen, ei ole koskaan perusteltua syytä julistaa sotaa heille.
Koraani kuvaa niitä ihmisiä, jotka saavat taistella:
– He ovat niitä, jotka on karkotettu kodeistaan
oikeutta uhmata ilman syytä, paitsi että he sanovat:
'Herramme on Allah.'
Eikö Allah valvonut yhtä ihmisjoukkoa toisen avulla,
siellä olisi varmasti purettu luostareita, kirkkoja,
synagoogissa ja moskeijoissa, joissa Jumalan nimeä muistetaan runsaasti. . .'
- Koraani 22:40
Huomaa, että jae käskee erityisesti suojelemaan kaikkia palvontataloja.
Lopuksi Koraani sanoo myös: 'Älköön olko uskonnossa pakkoa' (2:256). Jonkun pakottaminen miekan kärjessä valitsemaan kuoleman tai islamin on islamin hengessä ja historiallisessa käytännössä vieras ajatus. Ei ole minkäänlaista oikeutettua historiallista ennakkotapausta 'pyhän sodan' käymiselle 'uskon levittämiseksi' ja ihmisten pakottamiseksi omaksumaan islam. Sellainen konflikti merkitsisi epäpyhää sotaa kokonaan Koraanissa esitettyjä islamilaisia periaatteita vastaan.
Joidenkin ääriryhmien käyttämä termin jihad oikeutuksena laajalle levinneelle globaalille aggressiolle on siksi aidon islamin periaatteen ja käytännön turmelus.